Raitiotien taloudellinen hyöty ?
13.03.2026
Löysin vihdoin etsimäni kartan raitiotien kiinteistotaloudellisesta vaikutusalueesta. Halusin tarkistaa, tuottavatko käytetyt laskelmat myös kaupunkikuvallisesti tasapainoista ympäristöä, eli vastaavatko tehokkuusluvut hyvää kaupunkikehitystä. Suurin huoli on kaupunkikuvan tiivistymisestä Herttuankulman tyyliseksi asuntokasarmiksi. Valitettavasti vertailu on tehty runkobussivaihtoehtoon, eikä siis sisällä superbussin vaikutusta kaupunkikehitykseen.
Miksi runkobussivaihtoehto huomioi ainoastaan 4 vaikutusvyöhykettä, kun raitiotien vaikutus analysoidaan 20 alueella? Runkobussilinjastohan kattaa itse asiassa laajemman alueen kuin raitiotie.
Linnakaupunki + Itäharju raitiotievaihtoehdossa 742,869 k-m2, runkobussivaihtoehdossa 671,992 k-m2. Tämä erotus todennäköisesti tasottuisi superbussivaihtoehdossa.
Matkakeskus + Verkatehdas on laskettu mukaan raitiotievaihtoehdossa, mutta ei runkobussivaihtoehdossa. Postikeskuskin on molemmista kaukana… Jokinlainen reilu tasapainotus olisi tarpeen.
Samppalinna + Vartiovuori? On vaikea uskoa että raitiotie innostaa rakentamaan noinkin kauas yli 60,000 k-m2… Ja haluammeko ylipäätään noin 4 uutta korttelia puistoon?
(Vertaan Herttuankulman Nosturikadun ja Tukholman kadun kulmakortteliin, jossa on 15,000 k-m2.)
Varissuo raitiotievaihtoehdossa 109,800 k-m2, runkobussivaihtoehdossa vain 9,708 k-m2?
Todennäköisesti superbussivaihtoehdossa Varissuolle rakennettaisiin huomattavasti enemmän asuntoja kuin runkobussivaihtoehdossa?
