Museot (työn alla)

Huomioita museoarkkitehtuurista väitöskirjan edistyessä....

Museot –ylellisyyttä vai yleistä hyvinvointia?

Kurssi Tutkimustiedon Yleistajuistaminen, Aalto/Helsingin Yliopisto (projektityön lyhennelmä)

Museoiden merkitys on viime vuosikymmeninä laajentunut perinteisestä muistiorganisaation roolista laajemmaksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Nykyään museot vastaavat enenevässä määrin myös kansalaisten sosiaalisiin, kulttuurisiin ja henkisiin tarpeisiin. Ne toimivat kohtaamispaikkoina tarjoten mahdollisuuksia oppimiseen, elämyksiin ja inspiraatioon kaiken ikäisille kävijöille.

Museokäynnit tukevat hyvinvointia monin eri tavoin: ne edistävät osallisuuden tunnetta, vahvistavat identiteettiä ja tarjoavat tilaa rauhoittumiselle sekä merkityksellisille kokemuksille. Ajankohtaiset tutkimustulokset museoiden positiivisista vaikutuksista yksilöihin ja yhteisöihin osoittavat, kuinka tärkeää on turvata museoiden toimintaedellytykset ja kehittäminen myös tulevina vuosina.

Museoiden perustehtäviä ovat tutkimus, säilyttäminen, opetus ja näyttelytoiminta. Yhteiskunnalliset muutokset, kestävyysajattelu ja teknologinen kehitys ovat laajentaneet museoiden roolia kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon tuottajina, välittäjinä ja tulkitsijoina.

Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma korostaa museoiden välinearvoa kestävän yhteiskunnan ja hyvinvoinnin edistäjinä. Sitran rahoittama Dynamo-hanke puolestaan hahmottaa museot dynaamisina, yhteiskunnallisesti aktiivisina ja ekologista tulevaisuutta rakentavina toimijoina, jotka suuntaavat katseensa tulevaisuuteen menneisyyden toimiessa taustapeilinä.

Tutkimusten mukaan museokäynnit lisäävät onnellisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukevat oppimista, luovuutta ja identiteetin rakentumista. Suomessa museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mihin Museokortti on ollut keskeinen vaikuttaja lisäten museokäyntejä selvästi.

Museoiden tuottamia hyötyjä on kuitenkin haastavaa mitata rahallisilla mittareilla. Koska valtion ja kuntien rahoitus kattaa noin 72 prosenttia museoiden kokonaistuloista, on erityisen tärkeää kyetä osoittamaan, millaista vastinetta julkisella rahoituksella saadaan.

Jo vuonna 2024 Museoliitto toteutti oman haastattelututkimuksensa museokäynnin vaikutuksista. Asiakaskyselyyn saatiin tuolloin 3 500 vastausta, jotka kuvastivat museovieraiden kokemaa taiteen ja kulttuurin tuomaa hyvinvointia.

Vastaukset osoittivat kymmenen keskeistä hyvinvointivaikutusta: kulttuurielämykset koettiin erityisesti rentouttaviksi ja stressiä lievittäviksi sekä iloa, oppimista ja inspiraatiota tuottaviksi. Lisäksi ne tarjosivat uusia näkökulmia, vahvistivat resilienssiä, tukivat arjesta irtautumista ja kannustivat sosiaaliseen yhdessäoloon sekä liikkeelle lähtemiseen.

Vuonna 2025 julkaistu Suomen Museoliiton rahoittama selvitys tarkasteli museoiden yhteiskunnallista arvoa suhteessa niihin tehtyihin investointeihin. Professori John H. Falkin johtama tutkimus, johon osallistui kahdeksan suomalaista museota ja lähes 4 000 kävijää, osoitti museoiden tarjoavan merkityksellisiä ja mieleenpainuvia kokemuksia. Näiden kokemusten ytimessä ovat museoympäristön ainutlaatuisuus, aktiivinen osallistuminen ja mahdollisuus itseohjautuvaan oppimiseen, jotka tukevat hyvinvointia ja tasapainoista elämää.

Tutkimuksessa museoiden budjetteja verrattiin saavutettuihin hyötyihin, ja tuloksena saatiin suhde 1:9: jokaista museotoimintaan sijoitettua euroa kohden syntyy noin yhdeksän euron arvosta hyvinvointia. Tämän perusteella vuoden 2024 noin 8,4 miljoonan museokäynnin voidaan arvioida tuottavan yhteensä 3–4 miljardin euron edestä hyvinvointiin liittyvää yhteiskunnallista arvoa vuosittain.

Kulttuurielämykset ja museokäynnit edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemalla mieltä, sosiaalisia suhteita ja oppimista. Ne tarjoavat merkityksellisiä tiloja rentoutumiselle ja oivalluksille, vahvistavat yhteenkuuluvuutta, luovuutta ja identiteettiä sekä syventävät ymmärrystä taiteesta, tieteestä, luonnosta ja historiasta. Kulttuurialan rahoitus tuottaa siten paitsi toiminnallista myös laajaa yhteiskunnallista hyvinvointia, jolla on mitattavia taloudellisia kerrannaisvaikutuksia.

Museosuunnitelmia

Photo: Zeete/Wikipedia

Photo : OMA

2023 - Richard Gilder Center for Science, Education, and Innovation

Viimeisin projektini Studio Gang'in kanssa oli laajennusosa American Museum of Natural History'n historialliselle kampukselle New Yorkissa. Veistokselliset ruiskubetoniseinät luovat vaikuttavan sisäänkäyntihallin, johon paivanvalo putoaa ylhäältä. Näyttelytilat kiertävät ympärillä, ja paljastavat myös kokoelmia. Kirjasto sienipilareineen on intiimi 'kolmas tila' newyorkilaisille. Projektin kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset, toiminnalliset ja näyttelytekniset haasteet innoittivat syventymään museoarkkitehtuuriin väitoskirjatutkimuksen kautta.

Photo: OMA

2001 - Museum Ludwig

Kölnin tuomiokirkon vieressä oleva Museum Ludwig pyysi OMAlta ideoita sisäänkäynnin uudelleenjärjestelyiksi. Suunnitelmaa ei toteutettu.

2011 – National Art Museum of China

Olin mukana OMA/Rem Koolhaasin kilpailutiimissä suunnittelemassa Pekingin Kansallista taidemuseota. Ehdotus oli museo kaupunkina, yhdistäen eri sektoreita, julkisia ja ruohonjuuritason toimintoja; sillä oli keskusta ja periferia, kiinalainen ja kansainvälinen alue, moderneja ja historiallisia osia, kaupallisia ja hallinnollisia kaupunginosia. Kuten kaupunki, yksittäiset osastot eivat olleet pysyviä; alueita voitiin määritellä uudelleen, kunnostaa tai korvata ilman, että kokonaisuus kärsii.