Turpeesta turpaan

Tänään Kauppatorilla en pystynyt vastaamaan tarpeeksi nasevasti turvekeskustelussa, joten päätin kiteyttää asiat tähän vastaisuuden varalle.

Suomen Luonnonsuojeluliitto murtaa myytit: https://www.sll.fi/ajankohtaista/10-myyttia-turpeesta/

Tiivistän:

1. Turve on uusiutuva luonnonvara - Ei ole, säädöksiä ei vaan ole viitsitty Ruotsissa päivittää.

2. Työllistyminen - Noin 2300 henkilötyövuotta, välillisesti 4200, mutta suuri osa työntekijöistä kausiluonteisia. EU tukia olemassa uudelleenkoulutukseen ja työllistymiseen.

3. Kannattavuus - Vuosina 2018–2020 verotuki oli 180–196 miljoonaa euroa vuodessa. Koko suomalaisen turvetuotannon liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

4. Huoltovarmuus - Voidaan hoitaa uusiutuvalla energialla (tuuli- ja aurinkovoima, maalämpö. Lämpöpumput).

5. Energiaveron vaikutus - Ennakoitua nopeamman turpeen käytön vähenemisen on aiheuttanut EU:n päästökaupan hintataso, ei energiavero.

6. Korvaako sitten hake Venäjältä - Ei, vaan edistetään datakeskusten, jäteveden tai isojen kiinteistöjen hukkalämmön käyttöä.

7. Turve on vain pieni päästö - Turpeen osuus Suomen kokonaisenergian kulutuksesta on noin viisi prosenttia. Siihen verrattuna 12 prosentin ilmastopäästöt ovat valtavat.

8. Entä puutarhaturve? - Vaihtoehtoja tutkitaan, ainakin biojätekompostia, mädätettyä ja kompostoitua jätevesilietettä, puukuitua, ruokohelpeä, järviruokoa ja hamppua.

9. Eläinten kuivikkeen korvike? - Olki, sahanpuru ja hamppukuivike.

10. Lämpökattiloiden rikkitarpeet - Esimerkiksi jäteliete on vaihtoehto tähän. Teknisiä rajoitteita voidaan myös poistaa tai pienentää suhteellisen pienillä investoinneilla.

Turvesuo. Kuva: Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. 

Turku Energia on jo rajoittanut turpeen käyttöä huomattavasti, lue artikkeli Turun Sanomissa https://www.ts.fi/uutiset/5068352

Alla vuoden 2020 luvut turpeen osuuksista kaukolämmön tuottamisessa.

Rauma (Rauman Energia): 1%. (Huoltovarmuuspolttoaine)

Turku (Turku Energia): 1-2%. Korvataan kierrätyspolttoaineella.

Hämeenlinna (Loimua): < 5%. Korvattavissa heti puulla, jos tarve vaatii.

Vaasa (Vaasan Sähkö): 7-15%. Käyttö lähestyy nollaa viimeistään 2029.

Kajaani (Kainuun Voima): 17-20%. Ehka uusi datakeskus muuttaa tilannetta?

Tampere (Tampereen Sähkölaitos): 25%, laskee uuden voimalaitoksen myötä .

Pori (Pori Energia): 25%. Nollaan lähivuosina.

Kokkola (Kokkolan Energia): 40%.

Rovaniemi (Napapiirin Energia ja Vesi): 50%,vuonna 2021  20%.

Oulu (Oulun Energia): 60%, laskee uuden voimalaitoksen myötä.

Seinäjoki (Seinäjoen Energia): 75%.